Ilmanvaihdolle tarkoitettu ETA sertifikaatti ETA-21/0300, OIB-205-033/19-132 käsittää tuotteet VentilFlex ja VentilFlex RKV.
Kyseinen ETA-sertifikaatti on myönnetty soveltuvaksi ilmanvaihdolle ja voimassa koko EU:n alueella ja on siten käyttöalueeltaan kansallisia hyväksyntiä tai sertifikaatteja kattavampi.
Taloyhtiöiden ilmanvaihto voi olla alipaineinen tai ylipaineinen. Alipaineisessa ilmanvaihdossa, merkittävä seikka on hormien pinta-ala, koska alipaineinen ilmanvaihto toimii negatiivisella paineella ns. luonnollisella vedolla. Ylipaineisessa ilmanvaihdossa hormien pinta-alan merkitys on pienempi, sillä veto luodaan koneellisesti esimerkiksi katolla olevan huippuimurin avulla.
Alipaineisessa ja koneellisessa ilmanvaihdossa on ensisijaisen tärkeä huolehtia, että poistohormit ovat tiiviit ja toimivat. Poistohormit poistavat epäpuhtaan ilman taloyhtiön sisätiloista vesikatolle, joka vaikuttaa suoraan sisäilman laatuun. Tuloilma-aukkojen kuten esimerkiksi ulkoseinällä olevien ritilöiden kautta johdetaan puhdasta ulkoilmaa sisätiloihin on oltava toimivia, jotta sisätiloihin saadaan raikasta uutta ilmaa poistohormien kautta poistetun ilman tilalle. Toimivan ilmanvaihdon edellytys on kierto, jossa johdetaan raikas ilma sisään ja likainen ilma ulos, joka vaikuttaa oleellisesti sisäilman laatuun. Taloyhtiöissä, joissa jokin edellisestä puuttuu, on yleensä hajuhaittoja, kosteusongelmia tai ns. tunkkainen sisäilma.
YLEISIMMÄT PUUTTEET TALOYHTIÖN ILMANVAIHDOSSA
Vuotavat poistohormit
Toimiva poistohormi on tiivis ja pinta-alaltaan tarpeeksi suuri, jotta sillä voi johtaa tilakohtaista ilmamäärää sisätiloista vesikatolle.
Miksi hormin pitää olla tiivis?
Hormin täytyy olla tiivis, koska silloin ilma kulkee suoraan sisätiloista vesikatolle. Vuotava hormi täyttyy tai täyttää vieressä olevista hormeista jolloin sen toiminta muuttuu riittämättömäksi, vuotava hormi on myös turvallisuusriski tulipalotilanteissa, joissa tuli tai häkäsavu saattaa siirtyä ilmanvaihtohormien välityksellä taloyhtiön eri tiloihin. Yleisin haittatekijä on vuotavan hormin huono veto ja naapurin keittiöstä kantautuvat hajut ruoanlaiton yhteydessä. Tiivis hormi vetää paremmin, kun poistoaukkoja on vain yksi pidemmän matkan päässä, joka synnyttää vedon, sen sijaan että vuotoja on pitkin matkaa. Ylipaineisessa ilmanvaihdossa hormien tiiveyttä säätelevät myös ilmanvaihto säädöksissä mainitut vaatimukset. Lämmöntalteenotto-ratkaisuissa hormien tiiveys on tärkeää lämpöhukan estämiseksi. Lisäksi tulee huomioida keittiötilojen hormeille mahdollisesti vaadittavat EI paloluokituksen omaavilla tuotteilla rakennetut tai tiivistetyt hormit.
Tuloilma-aukkojen sulkeminen:
Usein taloyhtiön asukkaat sulkevat ulkoseinien tuloilma-aukot vedon tunteen takia tai koska asukkaan mielestä aukoista tulee liikaa kylmää ilmaa asuntoon esim. talvisin. Tuloilma-aukkojen sulkeminen on kuitenkin este toimivalle ilmanvaihdolle.
Sulkemalla tuloilmakanavat, estetään tiloihin raikkaan ulkoilman pääsy ja huononnetaan kiertoa. Tuloksena on usein kosteusvaurioita ja tunkkainen sisäilma. Mikäli ulkoseinän tuloilmakanavat tuntuvat johtavan liikaa kylmää ilmaa sisätiloihin, on mahdollista asentaa normaalien venttiilien tai ritilöiden tilalle tuloilmaventtiilit, jotka lämmittävät ulkoilman tai asentaa tuloilma-aukot ikkuna karmeihin, jotka johtavat raitista ilmaa suuremmalle pinta-alalle, vähentäen vedon tunnetta.
Vesikatolla olevan hormin pienentäminen ja tukokset:
Monesti taloyhtiöissä näkee hormien päällä viritelmiä, joiden kuvitellaan parantavan alipaineista ilmanvaihtoa. Esimerkiksi:
sadehatut, jotka on asetettu melkein kiinni hormin pintaan, estäen ilmanpoiston vesikatolla liian pienet hyrrät tai viirihatut hormien päällä, jotka pienentävät hormin pinta-alaa merkittävästi. toimimattomat huippuimurit, jotka eivät enää pyöri vaan tukkivat hormin yläpään. Yleinen harhaluulo on, että asentamalla ns. ekologisen vedonparantajan / hyrrän hormin päälle, lisää vetoa automaattisesti. Ekologiset, ilman sähköä toimivat vedonparantajat eivät ole imeviä, kuten sähköiset huippuimurit. Tästä johtuen usein pitkissä hormeissa, joissa paljon siirtymiä on vaikea synnyttää vedonparantajalla haluttua vetoa.
Hormitukokset ovat myös yleinen haittatekijä, jotka huonontavat oleellisesti tilan ilmanvaihtoa. Varsinkin Helsingin keskustan vanhoissa kiviaineisissa hormeissa saattaa olla sodanajan pommitusten jäljiltä tiiliskiviä poikittain tai tuenta puita lumenpudottajien jäljiltä. Tukokset pienentävät pinta-alaa ja huonontavat siten vetoa.
Osittainen koneellinen ja alipaineinen ilmanvaihto:
Joissakin taloyhtiöissä saattaa olla yksittäisiä tiloja, joihin on lisätty koneellinen ilmanvaihto ja muita tiloja, jotka ovat edelleen alipaineisia. Tässä tapauksessa koneellinen ilmanvaihto saattaa sekoittaa täysin koko ilmanvaihdon. Esimerkiksi vetämällä viereisen tilan likaisen ilman koneellisen asunnon tilaan tai estämällä alipaineisen tilan poistoilman kulun vesikatolle.
Ventia Oy tarjoaa kaikki ratkaisut taloyhtiön ilmanvaihtoon.
Nouseviin energiahintoihin on vaikea vaikuttaa, mutta energiakustannuksissa voi säästää!
Mitä kiinteistönomistajat ja taloyhtiöt voivat tehdä?
Kiinteistönomistajat ja taloyhtiöt voivat tarkastaa hormien ja ilmanvaihtokanavien tiiveyden. Mikäli kanavat vuotavat, kannattaa ne tiivistää esim. FuranFlex® ja VentilFlex® sukittamalla.
Tiiviit ilmahormit voi pienentää oleellisesti kiinteistön energiahävikkiä, ja tiiviiden hormien kautta lämmöntalteenottokin sujuu tehokkaammin, joka puolestaan laskee lämmityskuluja. Lisäksi tiiviit hormit parantavat tietenkin ilmanvaihtoa, jolloin taloyhtiöön tulee kaupan päälle raikkaampi sisäilma.
Yleisiä syitä ilmahormien sukitukselle
Energiahävikki
Huono ilmanlaatu
Korkea radonpitoisuus
Vuotavat hormit, jotka siirtävät hajua huoneistojen välillä
Pitkäaikainen ratkaisu, joka alentaa energiakustannuksia ja vahvistaa kiinteistönomistajan ja taloyhtiön taloutta
VentilFlex® ja FuranFlex® ovat alan ensimmäisiä ja johtavia sukitusmenetelmiä, jolla Eurooppalainen Tekninen arviointi suoritettu ilmanvaihtokäyttöön.
T600 on korkein standardeissa tunnettu jatkuvaan lämmönkestävyyteen viittaava luokitus.
Tämä tarkoittaa, että savupiippu, tai hormisaneeraustuote on läpäissyt standardin mukaisen testin, jossa n. 700 °C lämpöä ajetaan savupiippuun tietyn ajan . Lisäksi lämpötilaa käytetään 1000 °C 30 minuutin ajan. Tällä varmistetaan, että savupiippu kestää 600 °C asteen jatkuvaa lämpöä, mikä on yleistä, kun poltetaan kiinteitä polttoaineita. Aikoinaan oli paljon keskustelua Suomessa, siitä pitäisikö uusi T800 luokka laatia kiuasstandardeja ajatellen. Kiukaita poltettaessa jatkuvat lämpötilat saattavat ylittää 600 °C lämpötilat. Kyseistä luokitusta ei ole kuitenkaan otettu koskaan käyttöön, vaan T600 on korkein mahdollinen normien tuntema lämpötilaluokka. Näissä tapauksissa soveltuvuus ratkaistaan yleensä suuremmilla suojaetäisyksillä ja tuuletetuilla läpivientiratkaisuilla.
Alle T600 luokituksiakin esiintyy, joista yleisimmät ovat T200 ja T450. T200 savupiiput tai hormisaneeraustuotteet ovat yleisesti tarkoitettuja kondensoiville laitteille (kuten kaasu), joissa matalat lämpötilat. Tällöin piippujärjestelmien vakio-osina saattaa kuulua esim. matalia lämpötiloja kestäviä silikonitiivisteitä , joiden tarkoitus on tiivistää jaksot niin, että ne kestävät laitteista hormiin syntyvää ylipainetta ja kondenssivettä. T450 luokituksen savupiiput ovat yleensä tarkoitettuja öljy-, pelletti- tai puukattiloille, joiden savukaasujen maksimi lämpötilat ovat laitteiden omissa testituloksissa tai hyväksynnöissä max. T450 °C. Suomessa kuitenkin vaaditaan yleisesti T600 luokitusta kiinteiden aineiden poltossa ja alhaisempia T-luokituksen omaavia hormi järjestelmiä esiintyy ei-kiinteitä polttoaineita käyttävien laitteiden järjestelmissä. Uuden asetus 745/2017 mukaan hormisaneerauksessa, jossa hormi palvelee laitetta, jossa poltetaan kiinteätä polttoainetta, kuten takat ja kamiinat, on käytettävä T600 luokituksella varustettua hormisaneeraustuotetta. Poikkeuksia ovat esim. polttotestit tai esim. rakennuspaikkakohtainen hyväksyntämenettely, joissa osoitetaan polttokokeilla tai muilla testeillä tuotteen soveltuvuus kyseiseen tarkoitukseen.
Kansainvälisesti valitaan yleisesti laitteen tai tulisijan savukaasulämpötilojen luokitus. Suomessa kuitenkin vaaditaan yleisesti T600 asennuksia laitteelle kuin laitteelle. Joissakin tapauksissa, kuten kondensoivissa järjestelmissä käytetään yleisesti muovi- ja silikonipohjaisia standardiliitoksia tai tiivisteitä, jotka ovat laitteiden omia, vaikka voitaisiin yhtä hyvin käyttää esim. jonkun muun T-luokan piippua edellyttäen, että piipun materiaali on laitevalmistajan vaatimusten mukainen.
Tällä hetkellä luokitusta säätelevät normit jättävät Suomessa paljon tulkinnan varaa ja tämän takia on tärkeä hyväksyttää savupiippu tai hormisaneeraustuotteen soveltuvuus kohteeseen ennen tuotteen valintaa.
FuranFlex/VentilFlex menetelmä on testattu T450 ja T400 luokkaan kiinteille j a ei-polttoaineille sekä T200 luokkaan kondensoiville laitteille.
Ventia Oy:n toimittamat teräspiiput teollisuuteen ovat suurilta osin T600 luokituksen omaavia tuotteita. Kuitenkin kondensoivien kattiloiden savupiipuiksi on myös tarjolla, alempia T luokan järjestelmiä , joissa pääpaino on kondenssinkestävyydessä, koska riski kyseisissä asennuksissa on ylipaine ja kondenssi, ei niinkään korkeat lämpötilat. Valikoimasta löytyvät myös T600 valmispiiput, jotka kestävät H1 eli 5000 Pa ylipainetta kyseisissä lämpötiloissa ja soveltuvat esim. varavoimaloihin.
Hormien ja IV kanavien saneeraukseen on kansainvälisesti olemassa monia hormisaneerausmenetelmiä. Suomessa vakiintuneet menetelmät ovat kuitenkin, mm. tiukkojen vaatimusten takia seuraavat menetelmät:
Sukitus
Pisin markkinoilla ollut sukitusmenetelmä on FuranFlex menetelmä, johon kuuluvat VentilFlex, VentilFlex RKV ja FuranFlex RWV. Kyseinen sukitusmenetelmä on ainutlaatuinen, koska se on valmistettu patentoidusta ja nokipalonkestävästä komposiitista (Icopreg-K). Komposiittisukkaa ei tule sekoittaa muihin markkinoilla oleviin sukitusmenetelmiin, jotka ovat epoksi, lasikuitu tai muuta vastaavaa. Joissakin maissa asennetaan esim. viemärisukituksessa käytettäviä epoksisukkia kollapsi-metoodilla, ongelmana tulee yleensä tuotteen päästöt hengitysilmaan, heikko kuumuuden kestävyys ja sukan venyminen (materiaalin elastisuuden takia), joka saattaa tehdä sukan alaosasta epätiiviin (pystyhormeissa).
Käyttökohteet (sukitusmenetelmästä riippuen):
• Ilmanvaihtokanavat ja kivirakenteiset IV hormit (sekä tulo- ja poistoilma) • Rasvakanavat • Savuhormit (ei kiinteät polttoaineet, kuten öljy ja kaasu)*
*Aikaisemmin sukitettin myös tulisijahormeja, joissa poltetaan kiinteätä polttoainetta (esim. puupoltto tulisija). Uuden Asetus 745/2017 jälkeen, kiinteille polttoaineille vaaditaan T600 luokitusta, eli 600 asteen jatkuvaa lämmönkestävyyttä. FuranFlex RWV menetelmä on testattu T450 (450 jatkuva lämmönkestävyys ja 1000 asteen lämpöpiikki). Tämä on korkein tiedossa oleva jatkuva lämmönkestävyys sukitustuotteella. Huomattakoon, että yli T600 lämmönkestävyyttä ei standardeissa tunneta.
Asennus Taipuisa putkisukka lasketaan hormiin (tai vinssataan alhaalta ylös). Paloletkumainen sukka taipuu hyvin hormeissa, ja ohittaa kätevästi siirtymät, eikä hormin muodon vaihtelut ole este sukitukselle. Tämän jälkeen, liitetään adapterit ja johdetaan 110 asteista vesihöyryä sukkaan n. 0,2 baarin paineella, joka kovettaa sukan. Adapterit poistetaan ja tehdään liitos- ja tiivistystyöt.
Lopputulos • Tiivis uusi putkisukka, joka ei supista hormin pinta-alaa • Korkein D luokan tiiveys • 25 vuoden materiaalitakuu, joka vakuutettu (FuranFlex) • Nokipalonkestävä (FuranFlex) • Turvallinen ja ympäristöystävällinen materiaali (kuumuudenkestävä kivikomposiitti).
Ventia Oy suosittelee FuranFlex ja VentilFlex sukitusta tulo- ja poistoilmanvaihdolle kaikkiin vaativiin kohteisiin, joissa siirtymiä ja koon vaihteluja. Myös kohteissa joissa vaaditaan nykyaikaisia ominaisuuksia ilmanvaihtoon tarkoitetulta saneeraustuotteelta (myrkyttömyys, päästöt sisäilmaan, d-luokan tiiveys, kuumuuden kestävyys.) Sukitus soveltuu myös rasvakanavien ja öljy- sekä kaasulaitteiden hormien kunnostukseen.
Putkitus
Mikäli hormi aiotaan putkittaa, vaaditaan yleensä haponkestävästä teräksestä olevaa saneerausputkea. (Jäykät putket vahvuus vähintään 0,5 mm ja taipuisat sileäpintainen kaksiseinämäinen putki).
Käyttökohteet • Ilmanvaihto (tulo ja poisto) • Savuhormit
Asennus Haitarimainen putki lasketaan hormiin, jonka jälkeen liitos- ja tiivistystyöt. Putkituksen haittapuoli on, että se supistaa aina alkuperäisen hormin kokoa, jolloin ilmamäärät pienenevät. Pienetkin siirtymät saattavat olla putkitukselle este.
Lopputulos • Tiivis uusi hst. sisäputki (supistaa aina hormin pinta-alaa) • Korkea kuumuudenkestävyys
Ventia Oy suosittellee putkitusta kohteisiin, joissa ei paljon siiritymiä ja joissa pinta-alan supistaminen ei vaikuta vaadittaviin ilmamääriin. Myös kohteet, joissa vaaditaan hyvää kondenssinkestoa ja hormeihin, joihin johdetaan korkeita lämpötiloja esim. kiuashormi.
Liukuvalu / Slammaus
Slammausmenetelmiä on kansainvälisesti ja kansallisesti monen tyyppisiä. Jotkut menetelmät vannovat tiivistykseen käytettävien ilmapallojen nimeen, kun taas toiset suosittelevat juuttikankaan, vaahtomuovin tms. vastaavan käyttöä hormimassan kiinnittämiseen hormin sisäpintaan.
Lopputulos • Hormin pinta-ala säilyy • Hormin tiiveys (alipaineiseen käyttöön, ei täytä nykyaikaisia suosituksia ylipaineisiin ratkaisuihin)
Ventia Oy suosittelee slammausta ainoastaan esim. kotitalouksen takka- tai poistoilmahormeille, jotka ovat suoria, max. 10m pitkiä ja joissa hormi on samanmuotoinen alhaalta ylös. Pitkät hormit, joissa siirtymiä, tekee asennuksesta riskialtista, kun hormin siirtymiin ei pääse käsiksi, jolloin massaa usein kerääntyy siirtymän hyllykohtaan ja tukkii / supistaa siten hormia. Massausta ei suositella kondensoivien laitteiden hormeille, sillä kondenssi pääsee massan läpi rakenteisiin. Poistoilmaan massa soveltunee, mutta vaatii usein rakennuspaikkakohtaisen hyväksyntämenettelyn, jossa valmistajan / maahantuojan esitettävä tietoa tuotteen myrkyttömyydestä jne. Slammatessa, hormin tulee olla ehjä, jotta hormisaneerausmassa ei pääse karkaamaan muihin rakenteisiin tai hormeihin. Massaus on väliaikainen ratkaisu, ja tiiveyttä varten massaus tulee usein uusia tarpeen mukaan.
**Putket, sukat ja massat hyväksytetään kohteesta riippuen, yleisesti joko Eurooppalaisilla teknillisillä arvioinneilla, CE sertifikaateilla tai kansallisilla sertifikaateilla. Tapauksesta riippuen voidaan myös soveltaa rakennuspaikkakohtaista hyväksyntämenettelyä, joissa kelpoisuus osoitetaan esim. akkreditoitujen testilaitosten testeillä.
Sairaahormit kunnostettiin FuranFlex / VentilFlex menetelmällä, koska sairaalatoiminnan keskeyttäminen oli mahdotonta. FuranFlex / VentilFlex menetelmällä oli mahdollista kunnostaa hormit nopeasti ja tuotteen ominaisuudet täyttivät kaikki sairaalan asettamat vaatimukset.
FuranFlex sukitus on hormisaneeraus menetelmä, joka soveltuu niin rakenneaineisten ilmanvaihtohormien ja – kanavien, kuin myös ei-kiinteiden polttoaineiden hormien saneeraukseen.
Euroopassa FuranFlex sukitus on vakiintunut ja yleinen tapa korjata mm. hormeja, ja savupiippuja, joissa johdetaan kondensoivien kaasukattiloiden savukaasuja.
FuranFlexin etu on se että hormin pinta-ala saadaan säilytettyä ja samalla hormin sisälle tulee täysin uusi ja tiivis sisäputki. Monesti ongelma on saada riittävän suurta putkea mahtumaan hormiin, mikäli kyseessä on esim. suuri keskuslämmityskattilan laite, joka liitetään vanhaan rakenneaineiseen savuhormiin tai kun sillä vuorataan vanha teräksinen savupiippu.
Monessa tapauksessa sukitus on ainoa mahdollisuus korjata hormi, purkamatta sitä ja rakentamatta uutta tilalle, koska on huomioitava että massaus/liukuvalu ei sovellu kondensoivien laitteiden hormien korjaukseen.
FuranFlex sukitus kestää hyvin kondensoivien laitteiden aiheuttamaa kondenssia ja korroosiota hormissa.
FuranFlex menetelmällä on Eurooppalainen tekninen arviointi (Ns. ETA sertifikaatti) kyseiseen käyttötarkoitukseen. Suomessa on nyt myös herätty saneeraamaan kondensoivien kaasukattiloiden hormeja sukituksella.
Tukholmassa sijaitseva Valla Torg on tärkeä osa GrowSmarter EU projektia.
Alue on kehittynyt eurooppalaiseksi esikuvaksi koskien kestäviä kaupunginosia. Alueen tavoitteena on vähentää energiankulutusta 60%. Tätä varten rakennuksiin on asennettu mm.
LTO laitteita ja hormit saanerattu FuranFlex® sukitusjärjestelmään kuuluvaalla VentilFlex® komposiittisukalla.
Valla Torg projektia Tukholmassa toteuttaa Skanska ja VentilFlex® sukitustuotteen toimittaa Ventia Oy:n ruotsalainen kumppani Skorstensfolket Sverige. Asennusliike ADE kertoo, että ilmanvaihtohormeissa on paljon vuotokohtia, mutta VentilFlex® sukituksella hormit saadaan tiivistettyä ja hormien pinta-ala säilytettyä entisellään.
Valla Torg projektin energiakulutuksen pienentämistä varten tehdään lisäksi seuraavia toimenpiteitä:
Julkisivun ja kattojen eristystyöt, energiatehokkaat ikkunat, smart sensorit, asukkaiden käyttöön tarkoitetut lämmön, veden ja sähkön kulutusta näyttävät mittauslaitteet, aurinkopaneleita, jätteiden putki-imu järjestelmä.